juon pohjoisen junissa pullon suusta

Otsikko on huijaus. En oikeasti juo. Tämän viikon istun ylioppilaskirjoituksissa ja juon siellä Frezzaa.

Olen ollut viimeiset pari päivää (kuukautta) surullinen. Miettinyt, miksi joillakin on oikeus puuttua toisten parisuhteisiin, miksi en ole opiskellut tarpeeksi ja mihin katosi päivät. Suru tulee aina iltaisin. Nyt olen taas iloisempi, onhan valoisaa ja päivä ja kevät.

Uskonnon kirjoituksiin olen valmistautunut lukemalla kirjaa Nalle Puh ja Tao. Olen hämmentynyt siitä, että niinkin mystisellä uskonnolla kuin taolaisuudella voi olla jotain tarjottavaa. Tästä minä aion ottaa oppia.

"... on vaikea olla kunnioittamatta henkilöä, joka osaa kirjoittaa TIISTAI, vaikka hän kirjoittaisikin sen väärin; mutta pelkkä kirjoittaminen ei riitä. Tulee päiviä, jolloin ei ole mitään väliä sillä osaako kirjoittaa 'tiistai'."

"Toisin sanoen kaikella on oma sijansa ja tehtävänsä. Se pätee myös ihmisiin, vaikka sitä eivät monet näy käsittävän, jäävät vain roikkumaan väärtään työpaikkaa, väärään avioliittoon tai väärään taloon. Kun tietää oman Sisäisen Luontonsa ja kunnioittaa sitä, tietää oman paikkansa. Tietää myös mikä paikka ei sovi. Toisen ruoka on toiselle myrkkyä, ja se mikä on joidenkuiden mielestä hohdokasta ja jännittävää voi olla muille vaarallinen loukku."

"Kun raivaat tieltäsi ylimielisyyden, mutkikkuuden ja muutamia muita esteitä, ennemmin tai myöhemmin saat selville Veistämättömän Puun luontoisten yksinkertaisen, lapsenomaisen ja selittämättömän salaisuuden: Elämä on Kivaa."

en syntynyt tänne itkemään
tulin laulamaan kaihoisia lauluja
laulamaan ja iskemään silmää
sulhasten kavereille
takarivin pojille
tiettömien taivalten
vastaantulijoille

Ps. Anteeksi nämä turhat postaukset.