tiistai 29. tammikuuta 2013

Kuuleeko Suomi, täällä Wales

Minulla on punnan hintaisia posliinimukeja ja mikrossa lämmitettyjä kevätrullia. Mereltä tuulee taukoamatta, eikä sade lopu koskaan, muuttaa vain muotoaan.

Opiskelen mainontaa ja elokuvajuonen kirjoittamista ja improvisaatiota tästä viikosta alkaen jonnekin toukokuulle. Seinäkalenterin sain pikkusiskolta joululahjaksi, merkitsen siihen päivät juoksevilla numeroilla, tänään on 4.

Täällä postimerkit ovat nuoltavia ja Spotify-mainoksilla on ihana aksentti.

Kaikki talot ovat samannäköisiä tässä opiskelija-asuntokylässä mutta löydän niiden joukosta oman oveni.

2 kommenttia:



  1. En malta odottaa toukokuuta ja sitä että pääsen näkemään sinut kun olet walesilaistunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No en muuten malta odottaa minäkään. Tai no, odotan ensin sitä että näen Lastan Lontoossa pääsiäisenä... Mutta sitten toukokuuta.

      Varoituksen sana: tuskin juuri muutun, no ehkä katkeroidun :D Eli en parempaan suuntaan.

      Poista

että tahdon oppia tietämään
mitä yritit sanoa
nään jo nyt paljon kauemmas