perjantai 11. lokakuuta 2013

Tällaisia ovat päivät

Huulipuna jää
Take away-mukin reunaan

Hajotan ihmissuhteita
Yhden kerrallaan
Kun en jaksa enää, hankkiudun eroon

Korvissa kiiltelee leikkihopeaa

Mielialanvaihteluja
Vihaan yliopistoa
mutta hei väitelläänkö tohtoreiksi

Haluaisin mummolaan
Jossa aika on pysähtynyt
Pullan tuoksu ei koskaan muutu

Leikkipuistossa
Vaahteranlehtiä ja lapsia
Niitä naurattaa
Niiden hymyt
Saavat minut itkemään

Pyyhin kyyneleet ennen kuin
Pääsen Kirkkokadun ja Unioninkadun
Risteykseen

Voimaannuttava kokemus:
Pikku Kukan ihana musiikki 
ja suloisen kömpelöt välispiikit
Vuokko Hovatta oli puhtaasti täydellinen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

että tahdon oppia tietämään
mitä yritit sanoa
nään jo nyt paljon kauemmas