Take away-mukin reunaan
Hajotan ihmissuhteita
Yhden kerrallaan
Kun en jaksa enää, hankkiudun eroon
Korvissa kiiltelee leikkihopeaa
Mielialanvaihteluja
Vihaan yliopistoa
mutta hei väitelläänkö tohtoreiksi
Haluaisin mummolaan
Jossa aika on pysähtynyt
Pullan tuoksu ei koskaan muutu
Leikkipuistossa
Vaahteranlehtiä ja lapsia
Niitä naurattaa
Niiden hymyt
Saavat minut itkemään
Pyyhin kyyneleet ennen kuin
Pääsen Kirkkokadun ja Unioninkadun
Risteykseen
Voimaannuttava kokemus:
Pikku Kukan ihana musiikki
ja suloisen kömpelöt välispiikit
Vuokko Hovatta oli puhtaasti täydellinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
että tahdon oppia tietämään
mitä yritit sanoa
nään jo nyt paljon kauemmas