Kevät kutsuu sua

Hyviä päiviä, kevätpäiviä, pitkiä päiviä, aurinkoisia päiviä.
Kirjastopäiviä, koomailupäiviä, seikkailupäiviä.
Kahvia ja taidenäyttelyitä vielä tuntemattoman ihmisen kanssa,
lenkkeilyä Töölönlahdella sorsien ja joutsenien ja koirien keskellä,
mansikkaviiniä, vihreää teetä, avokadoja,
parhaalta ystävältä saatu yllätys ja huonekasvista kasvavat uudet lehdet.
Keskiviikkona Pietari odottaa meitä, viisumit saapuivat postiin ajoissa,
yhteiskuntapolitiikan tentissä innostuin kirjoittamaan neljä sivua.
Hyvää sunnuntaita rakkaat.

Edellisessä postauksessani mainitsema hymy ei ole kadonnut vieläkään. Se on vain muuttunut valvotuiksi öiksi ja typerien hempeiden laulujen kuuntelemiseksi ja nauruksi joka sattuu poskilihaksiin, mutta hsss, se on salaisuus ja sellaiseksi sen kuuluu jäädä.