sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Voi itkeä myös onnesta

Ihan hassua, että tämä on minun elämääni:
höyhenpuuhkista irronneista sulkia,
hopeanhohtoisia ilmapalloja,
ihanien salakapakkajuhlien jälkeen.

Siivoamisen jälkeen saa istahtaa hetkeksi kahvikupin ääreen,
kerrata edellisen illan tapahtumia
(Tenkan jälkeen en muista juuri mitään)
Jostain ilmestyi skumppaa kaikille, yksi oli
lausunut runon ja toiset soittaneet nokkahuilua

Kurkkuni kipeä koska lauloin mukana työväenlauluja.

Siihen hetkeen, juuri siihen keittiöön, Kumpulaan,
olisin halunnut pysäyttää ajan.

Miten minulla voi olla niin monta hienoa, fiksua,
luovaa ja kaunista ystävää?

Tänään olen nukkunut puoli kolmeen
kaivannut sinua viereeni
Hyräillyt pyykkiä pestessä:
Sua vain yli kaiken

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

että tahdon oppia tietämään
mitä yritit sanoa
nään jo nyt paljon kauemmas